Seksuaalisuus elämänvoimana

Seksuaalisuus, seksi ja rakkaus

Nykyaikaisessa tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan hyvin harvoin seksuaalisuudesta elämänvoimana. Seksuaalisuuden tutkimus on ollut pääasiassa luonnontieteellistä mittausta (esimerkiksi mitä tapahtuu elimistössä orgasmin aikana) ja sosiologista kartoitusta (miten suuri osa ihmisistä on pettänyt). Elämänvoima psykologisena käsitteenä viittaa henkilökohtaiseen kokemukseen siitä, tuntuuko eläminen juuri nyt elämisen arvoiselta. Onko vireillä energinen ja eteenpäin menevä olotila, vai onko yleinen tunnetila iloton ja haluton.

Seksuaalisuuden merkitystä terveyteen ja ihmisen omaan hyvään oloon on vaikeaa tutkia tieteellisen luotettavasti. Toisaalta kansan parissa kuulee hyvin usein puhuttavan siitä, kuinka seksi on ”energisoivaa” ja kuinka se tuo elämään mielekkyyttä ja intoa. Tai että seksin puute vie elämäniloa ja saa arjen vaikuttamaan harmaalta.

Miten elämänvoima koetaan?

Elämänvoima on melko epämääräinen käsite, josta jokaisella ihmisellä voi olla hyvin henkilökohtainen käsitys. Moni ei varmaan edes ymmärtäisi, mistä on kysymys, jos haastattelua tekevä tutkija kysyisi: ”Oletko kokenut, että seksi lisää elämänvoimaasi?” Useat miehet vastaisivat, että ei lisää, sillä seksin jälkeen uni maistuu niin makoisasti!

Seksuaalisuus, jos mikään, liittyy kuitenkin oleellisesti elämänvoimaan. Seksin kautta synnymme ihmisinä maailmaan ja ylipäätänsä saamme elämän. On siten täysin luonnollista ajatella, että seksuaalisuus edistää tai estää elämänvoiman kokemisen. Sen avulla kokee itsensä voimakkaaksi, arvostetuksi ja tuntee olevansa osa ”jotain suurempaa”, osa Elämää.

Seksuaalisuutta on koko elävässä luomakunnassa. Kukat ja mehiläiset, lintujen laulu ja teerien soidinmenot…. Luonto on giganttinen seksuaalisuuden ja suvunjatkamisen keidas. Luonnossa kävellessä voi helposti havaita, miten myös omat elämänvoimat elävöityvät.

Uudenlaisen seksuaalisuuden avain on ymmärtää, että seksuaalisuus on paljon muuta kuin panemista tai keino suvun jatkamiseen. Seksuaalisuuden avulla luodaan, ylläpidetään ja syvennetään rakkaudellista ihmissuhdetta. Hyvä seksi on terveellistä. Sen lisäksi seksuaalisuuden avulla voi olla suorassa kokemuksellisessa yhteydessä elämää ylläpitävien ja luovien voimien kanssa. Lue lisää: “Seksuaalisuuden kuusi ulottuvuutta/III osa”.

Rakkaus ja seksuaalisuus

Rakkaus ja seksuaalisuus ovat luonteeltaan vaikeita asioita. Henkilökohtaisesti koettuina ne ovat joskus niin kipeitä, että niitä on lähes mahdotonta lähestyä järkevästi ajattelemalla. Modernissa parisuhteessa on kuitenkin uskallettava pohtia yleisen lämpimän läheisyysrakkauden ja intohimoisen kuuman seksuaalisuusrakkauden samanlaisuuksia ja eroja.

Rakastuessamme intohimoisesti toiseen joudumme suurten biologisten ja psyykkisten myrskyjen keskelle. Kymmeniä tuhansia vuosia, ehkä miljoonia vuosia vanhat biologiset ja hormonaaliset toimintamallit (ns. skriptit) lähtevät meissä liikkeelle. Skriptien tarkoitus on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen. Kun rakastumme, meissä heräävät eloon kaikki rakkauteen liittyvät muistot, oppimiskokemukset, mielihalut, uskomukset ja toiveet. Esiin nousevat perinteiset miehen ja naisen roolit, perheen ja suvun odotukset, halu tai ei halua saada lapsia, ura, oma elämä ja yksityisyys, halu olla yhdessä, halu vielä elää sinkkuna, halu seikkailla ja niin edelleen. Miehen ja naisen tasa-arvosta lisää täällä.

Omien muistojen ja tuntojen seassa tai niiden taustalla on vielä koko ihmiskuntaan liittyvät muistot, ns. arkkityypit. Monet kulttuurit arvostavat selibaattia eli seksistä pidättäytymistä. Toisaalta seksuaalisuus on aina ollut osa hedelmällisyysriittejä. Arkkityyppisesti meissä herää syvältä kumpuavia kysymyksiä. Esimerkiksi, onko seksuaalisuus luonteeltaan syntistä tai ilmentääkö se kaikkea luomakuntaa ylläpitävää kasvun ja kehityksen voimaa?

Rakkaus toden totta on, hiukan kuivasti ilmaistuna, kokonaisvaltainen kokemus!

Seksi, seksuaalisuus ja kuumaa energiaa

Seksuaalisuus ilmiönä eroaa tosi paljon arkisesta järkevästä keskustelusta, jossa pariskunta istuu vaikkapa keittiöpöydän äärellä juttelemassa viikonlopun suunnitelmista. Läheisyys ja keskustelu voivat tietysti luoda lämpöä ja yhteenkuuluvaisuutta, joka toimii ikään kuin esileikkinä seksille. Usein pelkää hellä läheisyys ei kuitenkaan riitä seksuaalisen innostuksen herättämiseen. Seksuaalisella toiminnalla on läheiset yhteydet vetovoimaan ja intohimoon. Monet ihmiset haluavatkin keskustelemisen lisäksi kokea vetovoimaista “kuplivaa” jännitettä, ennen kuin he haluavat ryhtyä lemmenleikkeihin. Seksuaalisuuden perusluonne on kuitenkin vielä vetovoimaisia kokemuksia  ”hurjempaa”. Seksissä mennään eikä meinata. Seksuaalisuus on:

Kiihotusta, ei pelkästään keskustelua.

Himoa, eikä vain harmoniaa.

Erilaisuutta, mutta ei eriarvoisuutta.

Kehollista, ei kaavamaista.

Elämyksellistä, eikä esineellistä.

Yleisessä mielessä seksuaalisuus ja seksi on hormonien ja biologisten voimien motorisoimaa, tässä hetkessä tapahtuvaa kiihottavaa, sähköistä, kuumaa tanssin omaista kohtaamista. Kukin toki tanssii omalla tavallaan.

Sanoilla ja lauseilla ei itse seksuaalisessa h-hetki toiminnassa ole niin paljon merkitystä. Pikemminkin paljailla vokaaleilla ja konsonanteilla(“aah” ja ooh” ja “mmm”).  Siksi hyvin analyyttinen keskustelu harvoin herättää seksuaalista intohimoa. Kuitenkaan, seksi ei ole ”järjetöntä”, eikä ”antijärkevää”, vaan se liikkuu aivan omassa piirissään, omalla intohimoisella logiikallaan. Kun arkinen keskustelu elää selvästi pään alueella ja ystävyys koetaan sydämen alueella, niin seksuaalisuus nousee lantion alueelta. Nainen kostuu ja mies kovettuu.

Kirjailijat ovat vuosisatoja yrittäneet ilmaista runollisilla sanoilla kahden ihmisen intohimoisen syleilyn hehkua.

“Minä kuulun sinulle! Meillä tulee olemaan viikko joka ylittää kaikki hurjimmatkin unelmamme. Haluan jälleen kokea tuon voimakkaan sykkeen sisälläni, virtaavaan, palavan veren, hitaan hivelevän rytmin ja yllättävät väkivaltaiset työnnöt, taukojen hurjuus kun kuulen vesipisaroiden äänen…..Oi Henry, tahdon sinua epätoivoisesti. Haluan avata jalkani niin leveästi, sulan ja tärisen. Tahdon tehdä kanssasi asioita, jotka ovat niin villejä etten tiedä miten niitä sanoin kuvata.” (Anais Nin kirjeessään Henry Millerille.)