Rakkaus ja vetovoima

Rakkaus ja vetovoima

Voi kokea sydämellistä ystävyyttä toista kohtaan, mutta ei silti halua aloittaa hänen kanssaan parisuhdetta. Voi tykätä todella paljon esimerkiksi toisen ihmisen ajatuksista ja kunnioittaa syvästi hänen ihmisyyttään, mutta ei vain ”sillä tavalla” syty häneen. Tapaamisen jälkeen voit haluta olla ystävä toisen kanssa, mutta et koe suurempaa innostusta hypätä hänen kanssaan sänkyyn. Näissä esimerkeissä on läheisyyttä ja ystävyyttä, mutta ei varsinaista kihelmöivää intohimoa ja seksuaalista vetovoimaa.

Vetovoima ei yksinkertaisesti ole sama asia kuin sydämellinen ystävyys ja toisen rakkaudellinen kunnioittaminen ihmisenä. Harmi, että tämä asia ei ole tähän asti tehty meidän kulttuurissamme selväksi. On tärkeää ymmärtää, miten ne eroavat toisistaan ja miten niitä molempia voi kehittää. Rakkaudellisessa parisuhteessa on toivottavasti sekä rakkautta että intohimoista vetovoimaa ja monipuolista seksuaalisuutta. (Lue lisää: “Rakkauden kolme aurinkoa”.)

Lähtökohtana vetovoiman tutkimuksessa on siis se, että miehen ja naisen välillä on jotain erilaisuutta (mutta ei eriarvoisuutta), jotain jännittävää, mystistä ja kiehtovaa, joka vetää puoleensa. Jotta asia tulisi mahdollisimman selväksi, verrataan vielä kerran naisen ja miehen välistä ystävyyttä ja rakkautta.

Vetovoima ja ystävyys

Vetovoima ei synny pelkästään siitä, että pitää toisen ihmisen ajatuksista, esimerkiksi taiteesta. Mutta se syntyy heti, jos toinen kokee, että toisen ihmisen ajatukset ovat haastavia ja erilaisia suhteessa siihen, mitä itse ajattelee. Vetovoimainen ihminen on sellainen, joka voi antaa minulle jotain mitä minulla ei omasta mielestäni vielä ole. Siitä voi sitten leimahtaa myös intohimoinen, eroottinen vetovoima.

Jotkut menevät naimisiin ystävyydestä tai toisen kunnioituksesta. Siitä toki voi kasvaa ja kehittyä seksuaalista, intohimoista rakkautta. Tai sitten ei. Molemmat ehkä luulevat, että ystävyys ja lämpö riittävät. Rakkaudessa ja intohimossa ovat kuitenkin eri aivonosat ja erilaiset hormonit liikkeellä.

Helen Fischer on antropologi, joka on julkaissut arvostettuja tutkimuksia rakkaudesta. Hän on myös tutkinut mitä ihmisen aivoissa tapahtuu kun olemme rakastumisen vallassa. (Helen Fischer: “Why we love”. Henry Holt 2004)

Helen Fischer mukaan romanttinen rakkaus, seksuaalinen intohimo ja pitkäaikainen kiintymys aktivoivat eri aivokeskuksia ja perustuvat erilaisten hormonien toimintaan. Romanttinen rakastuminen liittyy dopamiinin erittymiseen. Sekä miehillä että naisilla intohimo on yhteydessä testosteroniin. Kiintymyssuhteet taas ylläpidetään, biologian puolelta tarkasteltuna, oksitosiinin ja vasopressiinin voimalla.

Nämä kolme rakkauden ja rakastumisen osatekijää toimivat siis melko erilaisten biologisten väylien siivittäminä. Fischerin mukaan onkin ymmärrettävää, että sama ihminen voi joissakin elämäntilanteissa tuntea syvää kiintymystä yhtä henkilöä kohtaan, mutta samalla tuntea vastustamatonta seksuaalista vetoa toiseen.

Vetovoima, naisen ja miehen suhde

Joskus kuulee naisen sanovan, että on niin ihanaa ja rauhoittavaa olla homoseksuaalisen miehen seurassa. Hänen kanssaan voi kohdata ihmisenä, kun ei synny mitään läheisyyttä häiritsevää jännitettä. Nainen ei koe homomiehen kanssa mitään ”vipinää”. Tämä sinänsä mukava ihminen ja ehkä komeakin mies ”ei yritä mitään”, sillä hänellä ei ole kiinnostusta valloittaa naista.

Vastaavaa tapahtuu heteroseksuaalisen miehen ja naisen välillä, kun suhde “ei ota syttyäkseen”. Molemmat voivat tykätä toisistaan ihmisinä. He voivat viihtyä hyvin yhdessä, jutella ja harrastaa samoja asioita. Jos heidän välillään ei ole kahden erilaisen poolin välillä syntyvää jännitettä, niin silloin ei mitään ”tapahdu”. Usein käy niin, että miehelle kelpaisi pieni seurustelu tai jopa yhden yön seksi, mutta nainen ei vaan innostu. Hän ei kuulemma ollut tuntenut riittävästi ”kemiaa” miehen kanssa. ”En voi harrastaa seksiä sinun kanssasi. Olet minulle rakas kuin veli, mutta muuten et ole minun tyyppiäni.”

Rakkaudellinen ystävällisyys ilmenee sympatiana toisen persoonaa ja hänen elämäänsä kohtaan. Ystävyys perustuu samanlaisuuteen toisen ihmisen kanssa. Intohimoinen seksuaalisuus voi pohjautua tähän, mutta sen perusluonne ei ole ystävällisyyttä tai saman henkisyyttä. Vetovoima kahden ihmisen välillä ei synny samanlaisista ajatuksista tai elämäntyyleistä, vaan jonkinasteisesta erilaisuuden kohtaamisesta ja siitä seuraavasta kitkasta, sähköstä, kipinästä, joka alkaa vetää puoleensa. (Lue lisää: “Vetovoiman seitsemän energianlähdettä”.)